Smartius

FacebookLinkedin Avaa valikko

Sopimuskumppanin konkurssi käytännössä

25.02.2016

 

Sopimuskumppanin konkurssi käytännössä

Vuosittain asetetaan konkurssiin noin 2000 yritystä tai yhteisöä. Tämän lisäksi aloitetaan runsaat kolmesataa yrityssaneerausmenettelyä. Maksukyvyttömyyden kustannukset ovat yleisesti korkeat, sillä esimerkiksi konkurssissa etuoikeudettomille velkojille maksetaan keskimäärin vain noin 5 % heidän saatavansa määrästä. Yrityksen saneerauksista puolestaan aivan liian moni aloitetaan niin myöhään, että saneerauksen onnistuminen on alun alkaenkin varsin epätoivoista. Sopimuskumppanin uhkaava tai jo realisoitunut maksukyvyttömyys aiheuttaa siten paitsi luottotappioita myös muita käytännön ongelmia. Tässä kirjoituksessa tuon lyhyesti esiin muutamia käytännön asioita liittyen sopimuskumppanin konkurssiin.

Sopimus ei pääty automaattisesti

Ensimmäinen kokonaisuus koskee konkurssiin menneen tahon kanssa tehdyn sopimuksen voimassaoloa ja jatkuvuutta. Vaikka asiaa ei suoraan konkurssilaissa todetakaan, konkurssi ei automaattisesti päätä sopimussuhdetta, vaikka näin yleisesti kuvitellaankin. Jommankumman osapuolen on reagoitava konkurssin alkamiseen ja konkurssilaki asettaa aloitteen tekemisen konkurssipesän vastapuolen velvollisuudeksi. Vallitsevan tilanteen selvittämiseksi onkin pikaisesti syytä tiedustella konkurssipesältä, haluaako se sitoutua sopimukseen. On myös syytä huomata, että konkurssipesällä on oikeus valita ne sopimukset, joihin se haluaa sitoutua. Pesä ei siten pääsääntöisesti ole automaattisesti uusi sopimuskumppani.

Konkurssiin menneen yrityksen solmimista sopimuksista konkurssipesä on vain harvoin automaattisesti vastuussa konkurssin alkamisen jälkeiseltä ajalta. Keskeisin kokonaisuus, jossa vastuut siirtyvät, on työsuhteet ja työntekijän oikeus saada palkkaa tekemästään työstä. On myös huomattava, että vaikka sopimussuhteet eivät pääty automaattisesti konkurssin alkamiseen, konkurssiin menneeltä taholta oleva saatava voi tästä huolimatta erääntyä velkojan ja velallisen välisessä suhteessa (mutta ei automaattisesti esimerkiksi suhteessa takaajaan). Korkeimman oikeuden loppuvuonna 2015 antaman ratkaisun jälkeen myös konkurssivelallisen osakeomistukseen liittyvään vastikkeenmaksun huomioimiseen konkurssitilanteissa on asunto- ja mm golfyhtiöiden syytä kiinnittää aikaisempaa tarkemmin huomiota.

Jatkuvat sopimukset

Toinen ongelma saattaa muodostua ns. jatkuvista sopimuksista, joissa tuotetta tai palvelua on toimitettu jatkuvaluonteisesti konkurssiin menneelle asiakkaalle. Toimitus on yleensä jatkunut keskeytyksettömänä tapahtuneesta konkurssista huolimatta. Esimerkkejä tällaisista jatkuvista sopimuksista ovat esimerkiksi sähköntoimitussopimukset ja vuokrasopimukset. Konkurssilain lähtökohta on, että konkurssipesä vastaa parhaalla etuoikeudella vain velasta, joka johtuu konkurssimenettelystä tai joka perustuu konkurssipesän tekemään sopimukseen tai sitoumukseen sekä velasta, josta konkurssipesä on lain mukaan vastuussa. Näistä konkurssipesästä parhaalla etuoikeudella maksettavista veloista käytetään nimitystä massavelat. Rajanvedon tekeminen massavelan ja konkurssivelan välillä ei aina ole yksinkertaista. Se on kuitenkin aina syytä tehdä, sillä massavelat maksetaan kaikki ennen kuin konkurssiveloille voidaan maksaa jako-osuutta. Kärjistäen on kysymys siitä, saatko 100 % vai 5 % saatavastasi. Jos konkurssipesä käyttää konkurssivelallisen tekemällä sopimuksella saamaansa tuotetta tai palvelua hyväkseen, esimerkiksi sähköä tai vuokratilaa, on pesä kuitenkin velvollinen korvaamaan käyttönsä toimittajalle.

Konkurssipesän hallussa oleva toisen omaisuus

Kolmas asia, josta mainitsen lyhyesti, on konkurssiin menneen yrityksen hallussa oleva vieraan omistama omaisuus. Tällainen omaisuus on yleensä siirtynyt konkurssin alkaessa konkurssipesän haltuun. Jos kyseinen omaisuus on esinekohtaisesti eroteltavissa, se ei kuulu konkurssipesään, vaan on luovutettava omistajalleen. Jos omistusoikeudesta tai omaisuuden luovutuksesta ei päästä sopimukseen, on omaisuuden pesän hallusta haluavan nostettava asiaa koskeva kanne tuomioistuimessa. Myös sopimuksessa oleva omistuksenpidätys- ja takaisinottoehto voi konkurssin yhteydessä jäädä vaille toivottua vaikutusta, jos ehtoa ei ole otettu oikealla tavalla sopimukseen jo sitä laadittaessa.

Maksun takaisinsaanti konkurssipesään

Tuon vielä esiin yhden keskeisen asiakokonaisuuden sopimuskumppanin konkurssiin liittyen, nimittäin takaisinsaannin. Takaisinsaannilla tarkoitetaan mm. saadun maksun peräytymistä takaisin konkurssipesään tai tehdyn oikeustoimen kumoutumista ja oikeustilan palautumista aikaisemmin vallinneeseen muotoon. Maksun takaisinsaannissa kysymys on siitä, että tiettynä kriittisenä ajanjaksona ennen konkurssin alkamista (yleensä 3 kk ennen konkurssihakemusta) konkurssiin sittemmin menneeltä sopimuskumppanilta epätavanomaisesti saatu maksu voidaan joutua palauttamaan takaisin konkurssipesään. Mitään oikeudellisesti moitittavaa itse sopimussuhteelta tai maksulta ei vaadita, eikä liioin tietoisuutta sopimuskumppanin heikosta taloudellisesta tilasta. Siten oikeudellisesti täysin pätevästi saatu maksu voi joutua palautuksen kohteeksi. Epätavanomaisena maksuna pidetään yleensä mm. pitkään erääntyneenä olleen velan maksua juuri ennen konkurssia. Maksun peräytyminen on sidottu lähes yksinomaan maksun suuruuteen suhteessa konkurssipesän varoihin ja sekä maksun ajankohtaan suhteessa konkurssin alkamiseen.

 

Edellä on lyhyesti tuotu esiin käytännön ongelmia, joita sopimuskumppanin konkurssiin liittyy. Näihin voidaan pyrkiä varautumaan ennakolta ja samalla voidaan arvioida mahdollisuutta konkurssiriskin rajoittamiseen.  Tämä olisi hyvä tehdä ennen kuin sopimuskumppanin konkurssi edes on näköpiirissä, sillä konkurssin alettua mahdollisuudet ovat rajatut.

Suosittelenkin kääntymään maksukyvyttömyysoikeuteen perehtyneen asiantuntijan puoleen silloin, kun sopimuskumppanin kyky suoriutua omista velvoitteistaan on todettu riskialttiiksi. Oman aseman selvittäminen on syytä tehdä ehdottomasti viimeistään silloin, kun sopimuskumppani indikoi hakeutuvansa konkurssiin tai yrityssaneeraukseen. Konkurssissa jokaisella osapuolella on oikeus olla itsekäs ja ajaa vain omaa parastaan.

Mika Heinonen

Legal Counsel

Smartius Oy

 

Takaisin